Lepoa
Nukkekodin nuket eivät erityisesti ole inspiroineet mua, eikä niillä ole edes nimiä. Kuvissa ne näyttävät usein kuolleilta ja vievät pois sen miniatyyritilan viehätyksen ja illuusion "aivan kuin oikea huone". Tarinoita niiden ympärille on toki hauska keksiä.
Yksi nukkekodin mukana tulleista nukeista oli nukkekodin myyntikuvissa melko sekaisin olevan näköinen, silmämunat vaan hohkasi ja kädet levällään hän valui pitkin nojatuolia.
Pamipääksihän se sitten nimikoitui kaverin kanssa käydyn Facebook-keskustelun kautta:
– vissiin napannu jonku relaksoivan rankan työpäivän jälkeen, siltä näyttäis, silmämunat vaan hohtaa ;)
– sen on pakko vetää pameja, on sen verran pahan näkönen kihtikin jaloissa..
– Joo, mut onneks se just pääs sellaseen tosi-tv sarjaan jossa sen koti sisustetaan uusiksi, eikä sen tarttee tehä mitään!
– tämä varmisti nyt sen, että mun on pakko tuunaa tulitikkuaskista sille mömmökaappi. lukollinen.
– Joo, ehkä niin on parasta. Hyvä et sen reality-sisustaja ajattelee sitä, nyt sillä alkaa varmaan mennä paremmin. Millon tuparit?
Tässä oltiin reippaana viime vuonna naistenpäivänä. Keesi on ollut kampauksena jo viimeiset 40 vuotta. Mitäs sitä turhia vanha punkkari raidoistaan luopumaan.
Yläkerrassa on hiljainen ja rauhallinen huone. Laventeli tuoksuu. Se on hänen lepopaikkansa. Seinä on vielä pehmustamatta.
Varmuuden vuoksi on kuitenkin hyvä nukkua kirveen kanssa.
Tätä hahmoa suunnitellessa tuli mieleen Almodóvarin "Iho jossa elän" -leffassa ollut kirurgin tytär.
Kuvat / Photos: lapielquehabito.com
Kalliossa Franzeninkadulla on lennellyt jo useita vuosia ruutupaperilappuja, joihin on piirretty mitä omituisempia kuvioita kuulakärkikynällä. Kuvasin niitä joskus, koska piirrosten viiva oli vaan niin omituista, ja vaihteli päivittäin. Välillä kadulla lenteli tukottain ruutupapereita, välillä muutama, yhden kerran olen nähnyt lehtiön ja kynien lojuvan maassa. Tekijä ilmeisesti heittää piirroksiaan ikkunasta.
Viivasta pystyi päättelemään tunnetiloja. Joskus ruutupaperit ovat miltei täyteen väritettyjä, joskus viiva on ohutta ja heikkoa. Erään piirroksen takana luki kerran haparoivin kaunokirjaimin: "Mielisairaan liikennekäsityksen menettänyt". Mykistävää.
Ehkä ne lensivät täältä:




